Uutispätkiä ja tietoiskuja

15.09.2008

- Saksalaisen maatalouskonevalmistuksen vauhti on kovaa. Tämän vuoden alkupuoliskolla (6 kk) tuotannon arvo oli yhteensä 4,23 (+28,6 %) miljardia euroa, josta traktoreiden osuutta 1,9 mrd. e. Vientiin koko tuotannosta meni alkuvuonna 3,18 mrd. e arvosta koneita, josta traktoreita 1,52 mrd. e. (VDMA)

- Suomalainen syö perunaa vuodessa noin 63 kg, saksalainen 60 kg ja venäläinen 250 kg. Perunan viljelykoneet ovat myös varsin tehokkaita. Istutus tapahtuu ammattiviljelyssä 2 – 12 -rivisillä koneilla (moottoritehoa jopa 450 hv) ja nostoon on tarjolla jopa kuusi riviä kerralla nostavia ajokoneita. Ns. karhonostossa voidaan ensiksi yhdistää yhdelle karholle hetkeksi kuivumaan12 – 20 riviä, joka sitten korjataan tehokkaalla noukinkoneella. (eilbote 26.08)

- Viime vuonna valmistettiin 13 300 Fendtiä. Tänä vuonna tavoite on 15 500 uutta traktoria.

- 2007 maatalouskonevalmistajien suuruuslista näyttää tältä: JD 9,1 mrd. e, CNH 7,3 mrd. e, Agco 5 mrd. e, Claas 2,5 mrd. e, SDF (Same-Deutz-Fahr) 1,1 mrd. e, Kuhn 0,57 mrd. e, Kverneland 0,5 mrd. e, Krone 0,3 mrd. e ja Amazone 0,29 mrd. e.

- Venäläisen maatalouskonetuotannon arvo oli viime vuonna vajaat 1,5 mrd. e, jossa oli 26 prosentin kasvu 2006 nähden. Moskovan Agrosalon -messut esittelevät tätä kalustoa 19.-22.11.

- Suurkanttipaali on korsimassan käsittelyssä pellolta ruokintapöydälle tai polttouuniin tehokkuudessaan aivan omassa luokassaan verrattuna pyöröpaaleihin. Kvernelandiin kuuluva Vicon on esitellyt uuden kanttipaalaimen LB 1270/1290 mallisarjan. Paalikanavan mitat ovat 120x70 cm.

- Ajosilppureiden markkinat ovat yli 2 000 konetta vuodessa. Moottoritehot kasvavat vauhdilla. Krone on ainoa, joka on ylittänyt 1 000 hv maagisen rajan. Silloin tarvitaan jo rinnakkain kaksi moottoria.

- Tanskan Randersissa AGCO valmistaa MF-puimureiden jumboa 8-kohlimista MF Centoraa. Kelan leveys on 168 cm ja läpimitta 60 cm. Kohlinala on kaikkiaan 6,7 m2. Voimakoneena on 8,4 l SisuDiesel maksimiteholtaan 410 hv.

- Länsi-Euroopan puimurimarkkinat olivat viime vuonna 6 800 konetta. Merkkien suuruusjärjestys on Claas, NH ja JD. Ranskan ja Saksan imu oli kummallakin noin 2 000 kpl. Agcolla on 9 prosenttia tästä eurooppalaisesta kaupasta. Ohjelmassa on italialainen Laverda-MF-Fendt, tanskalainen MF-Fendt ja amerikkalainen MF-Fendt. Moottoreina ovat SisuDiesel, Iveco ja Caterpillar. Pöytäleveydet ovat 4,8 – 9,1 m. Claasin kaikki mallit tehdään näille markkinoille Saksan Harsewinkelissa: Moottori on Cat ja MB, pöydät 3 – 10,5 m. JD tulee Saksasta, Brasiliasta ja USA:sta varustettuna oman konsernin moottorilla. Työleveydet ovat 3,6 – 9,15 m.

- Fendtin uudet roottoripuimurit tulevat ensi kesän puinneille, tosin eivät Suomeen. Tanskan Randersissa valmistettavat kolme mallia puivat 3,56 m pitkän ja läpimitaltaan 70/80 cm rummun voimalla. Kahden pienimmän mallin voimalähteenä hyrisevät 8,4 l / 330/380 hv SisuDieselit. Suurinta Fendtiä pyörittää 12,3 l/460 hv Caterpillar. MF:n väreissä esitellään lähes identtiset mallit.

- Kronen tilivuosi 2007/2008 päättyi heinäkuun lopulla. Liikevaihto kasvoi peräti 300 miljoonalla eurolla ollen 1,4 mrd. e. Maatalouskoneiden liikevaihto oli noin 350 M e, josta yli 70 % kertyi viennistä. Krone valmisti viime vuonna noin 20 000 maatalouskonetta ja uudelle tilivuodelle tavoitellaan jo 25 000 yksikön tuottamista. Konsernin palkkalistoilla on noin 1 200 työntekijää.

- Venäläinen Kamaz-traktorivalmistaja osti Argolta Englannin Doncasterin tuotantokoneet. Nyt tuotanto on aloitettu Kamaz T-215 mallin muodossa. Yhtiö aikoo valmistaa tänä vuonna 450 traktoria. Tuotannon päästyä todelliseen vauhtiin parissa vuodessa on mallivalikoima 60 – 285 hv. Moottori on Cummins. (eilbote 31.2008)

- IVT –lehti (May-June 2008) kirjoittaa, että traktorimarkkinoilla on kasvava tarve traktoreille, jotka voidaan muuttaa tarpeen mukaan pyöriltä kumiteloille. Lehden sivulla 38 on lista yrityksistä, jotka tarjoavat näitä ”kumiteloitus” palveluita.

- Perkins investoi Englannin Peterboroughin uuteen testauslaitokseen noin 24 M e.

Kotieläimet:

- EuroTier 2008 näyttelystä 11. – 14. 11. Saksan Hannoverissa tulee jälleen ”suurin ja kaunein” kotieläintalouden näyttely. Näytteilleasettajia on tulossa 1 600. (eurotier.de)

- Hollantilainen Schuitemaker on tehnyt robotti apevaunun, joka kuormaa itsensä siilolla, tulee ruokintapaikalle ja jakaa rehun ilman kuljettajaa. Etenemisvauhti on maksimissaan 6 km/h. Kone jopa harjaa jälkensä. (sr-schuitemaker.nl)

- Tanskan sianlihan tuotannosta 90 prosenttia (1,5 M t) meni vientiin 2007. Teurastukset kasvoivat 600 000 sialla. Tämän lisäksi 4,9 miljoonaa sikaa meni vientiin elävänä.

- Broilerilihan kulutus kasvaa jatkuvasti. Amerikkalaisen arvion mukaan tänä vuonna tätä lihaa (sisältäen kalkkunan) popsitaan maailmalla 70 M t (+ 2 M t). Kalkkunaa syödään oikeastaan vain Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Suurin broilerilihantuottaja on USA 16,5 M t, josta 14 M t kuluu kotimaassa (46 kg/henkilö). Kiina on toiseksi suurin tuottaja 11,6 M t ja on samalla nettotuoja. Brasilia on kolmanneksi suurin kasvattaja 10,5 M t ja suurin viejä. EU alue tuottaa broilerilihaa 8 M t ja on 0,15 M t nettoviejä. (agrifuture)

- Uusiseelantilainen Fonterra julkaisee piakkoin tiedotteen maitotuotannon aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Mukaan lasketaan koko ketju rehutuotannosta maitotuotteiden vähittäisjakeluun.

- Maidontuotanto ja kulutus kasvavat maailmalla. Amerikkalaisen tietolähteen mukaan 27 EU maata tuottavat tänä vuonna noin 133,7 miljoonaa tonnia (M t) / 24 miljoonaa lehmää. USA:n 9,3 M eläintä lypsävät 85,9 M t. Intian 42,9 M t maitomäärä irtoaa  38,5 M lehmällä. Kiinan 9,5 M mansikkia puolestaan tuottavat 38 M tonnia maitoa. Tuotostasoissa on todella merkittäviä eroja. (LPD/eilbote 33.2008)

Kasvinviljely:

- Bioenergiaa tuotettiin viime vuonna 18 700 saksalaisella maatilalla yhteensä 865 000 ha alueella (825 500). Kaikkiaan Saksassa on 370 800 maatilaa ja peltoa 17 miljoonaa hehtaaria (M ha).

- Saksa on EU:n suurin nettomaksaja 7,4 mrd. eurollaan 2007. Toisena on Britannia 4,2 mrd. e, sitten Ranska 3,0 ja Hollanti 2,9 mrd. e. Suurimmat nettosaajat ovat Kreikka 5,4 mrd. e, Puola 5,1, Espanja 3,7 ja Portugali 2,5 mrd. e. Suomi on nettomaksajien listalla 172 miljoonalla eurollaan. EU:n maatalousbudjetista sen sijaan Ranska imee eniten 10,2 mrd. e, sitten Saksa 6,9 mrd. e, Espanja 6,6 ja Italia 5,8 mrd. e.

- Puolassa on peltoa 13,9 M ha ja tilan keskiala on edelleen vain 12,3 ha. 90 prosenttia viljelyalasta on alle 20 ha tiloilla. Kunhan kehityksen pyörä on kierroksensa tehnyt, on Puola EU-mittakaavassa todellinen maatalouden suurvalta.

- Tänä vuonna EU:n vilja-ala on lähes 60 M ha (+5 %) ja satoa pitäisi kertyä noin 295 miljoonaa tonnia.

- Palkkakustannukset sivukuluineen ovat EU:ssa keskimäärin 22,3 e tunnilta. Työ on kalleinta Belgiassa ja Ruotsissa 34 – 35 e. Suomen vastaava lukuarvo on 30,30 e/h. Työvoimaltaan edullisimmat maat ovat Bulgaria 1,8 e ja Romania 3,2 e. Viron hinta on 6,4 e. (Eurostat)

- Maailmanlaajuisesti energiakäytöstä (primääri) on bioenergiaa noin 10 prosenttia. Jos tämä osuus nostettaisiin 20 prosenttiin, merkitsisi se nykyisen lisäksi 500 M ha viljelyalan valjastamista energiatuotantoon.

- Vehnään iskevä, tuulilevintäinen keltaruoste (Puccinia striformis) on rantautumassa Tanskaan. USA:ssa sen vaikutuksesta vehnän satotappiot vuodessa ovat 10 miljoonan tonnin luokkaa. Lämpimät sääolot suosivat tämän kasvitaudin etenemistä. Meidän sääolomme eivät onneksemme suosi viljaruosteiden esiintymistä. (agrifuture, kesä/08)

- Traktorin pakokaasuilla lannoitusvaikutusta? Johtamalla traktorin tuottama pakokaasu viljan kylvössä vantaiden kautta maahan voidaan typpilannoitusta vähentää murto-osaan. Kanadalainen viljelijä esimerkkinä antoi aikaisemmin kylvöllä 112 kg N/ha ja nyt vain 8 kg. Satotaso (2,7 t / ha) on pysynyt samana. Tällä isännällä on peltoa 2 000 ha ja kylvötraktorissa tehoa 450 hv. 45 suurta tilaa Pohjois-Amerikassa ja Australiassa toteuttavat jo tätä lannoitesäästöä. 500° C pakokaasu jäähdytetään ennen vannaspuhallusta 65-asteiseksi. (agrifuture, kesä 2008)

- EU:n viljelijät käyttävät vuosittain yli 3 M t fosfaattia (P2O5) lannoitteena tai rehujen sisältönä. Puoli miljoonaa tonnia tästä kulkeutuu lannan mukana peltoihimme. Ainoa tätä mineraalia tuottava kaivos EU:ssa on Siilinjärvellä. Maailman fosforivarat ovat noin 17 mrd. tonnia ja käyttö noin 38 M t. Suurimmat tuottajat ovat USA, Kiina ja Marokko. Varoiltaan suurimmat ovat Kiina ja Marokko. Fosforin kysyntä ylittää tätä nykyä tarjonnan ja se on vaikuttanut kovasti myös hintaan. Tuotantoa pitäisi pystyä nostamaan. (agrifuture)

Back