Uutispätkiä ja tietoiskuja
18.02.2010Uutispätkiä ja tietoiskuja maatalousalalta eri puolilta maailmaa.
Uutispätkiä ja tietoiskuja maailmalta.
Koneet:
• Saksalaisia maatalouskoneita vietiin 2008 Venäjälle noin 750 miljoonan euron (M e) arvosta. Viime vuosi otti kovasti takapakkia.
• Kanadalainen Honey Bee on tuonut Euroopan markkinoille kaikkiin puimureihin sopivan kumimattoleikkuupöydän. Siinä kumimatot vievät joutuisasti ja tasaisesti puitavan materiaalin tähkä edellä koneen nieluun. Ihan pikkupuimuriin tätä tuskin kannattaa hankkia.
• Suurkanttipaalien vauhdikkaaseen keräämiseen on tarjolla jo useamman valmistajan paalivaunuja. Ratecin vaunu käsittelee 1,2x1,3x2,4 m – 0,7x1,2x2,4 m kokoisia paaleja. Suurimpia mahtuu 12 ja pienimpiä 27 kappaletta kuormaansa. Purkaus tapahtuu koko kuorma kerralla pystyyn kippaamalla. Systeemillä on meillä tulevaisuutensa oljen ja ruokohelpin korjuussa.
• Kääntöaura nostolaitteessa voi olla jopa 8-siipinen. Tätä mieltä on ainakin auravalmistaja Rabe esittelemällä uuden Pavonsa.
• Maissinkorjuun leikkuupöytä voi olla jopa 12-rivinen. Kemper tarjoaa sellaista ja 9-metristä uutta 390 Plus -sirkkeliterämallista riveistä riippumatonta leikkuupöytää.
• Ajosilppureita myytiin Saksassa viime kaudelle 450 konetta. Huippuvuonna 2008 kaupaksi meni 525 kpl. Pitemmällä tähtäimellä markkinat ovat 450 paikkeilla. Suomessa on käytössä puolensataa ajosilppuria.
• Krone teki viime vuonna 870 M e liikevaihdon, jossa oli pudotusta 42 %. Perävaunujen kysynnän romahtaminen (40 000 > 12 000 kpl) oli vaikuttavin tekijä. Tulosta jäi 25 M e. Amazone puolestaan saavutti 290 M e liikevaihdon (380). Vientiin meni 75 prosenttia.
• AGCO lopettaa tänä vuonna puimurivalmistuksen Tanskan Randersissa ja siirtää tuotannon Italian Breganzeen Laverdan tehtaille. Randers tuotti viime vuonna AGCOlle 220 puimuria ja Breganze 320 puimuria. Tälle kaudelle AGCOlle pitäisi valmistua 400 puimuria. AGCO osti Argolta puolet Laverdasta 2007.
• Australialainen eläkkeellä oleva maatalousneuvoja keräsi rahaa opaskoirien koulutukseen ajamalla vanhalla Champerlain Champion 306 traktorillaan 5 900 km kiertueen asiansa toteuttamiseksi. Keskimäärin päivässä kertyi kilometrejä 200 ja aikaa kului kaikkiaan 11 viikkoa.
• Hitachi ostaa loputkin 49 prosenttia trukkivalmistaja TCM:stä.
• Intian traktorimarkkinat 2008 vetivät melkein 304 000 traktoria, josta Mahindran osuus oli 41 prosenttia.
• AGCOn MF-puimureiden lippulaiva 9280 Delta on lopullisissa testeissä tulevana puintikautena. Deltan voimapesä on 500 hv 7-sylinterinen Sisu Power Nokialta.
• Etukuormainvalmistaja Ålö aloittaa kuormainten valmistuksen Kiinassa. Viime vuonna tuotanto aloitettiin USA:ssa. Vastaavasti Ruotsissa Bergsjön (entinen Trima-tehdas) tehdas suljetaan tänä vuonna ja ensi vuonna on Tanskan Skiven vuoro.
• Ranskalaisen maatalouskonetuotannon arvo laski viime vuonna noin 20 prosenttia ollen 3,9 miljardia euroa. Lasku jatkuu tänäkin vuonna ja valmistajien yhdistys Axema arvioi myynniksi 3,5 mrd. e.
• AGCO Challengerin Hollannissa valmistettavia RoGator ajoruiskuja pyörittää 170 – 240 hv Sisu Power. Säiliökapasiteettia on 3 500 – 6 000 litraa. Ruiskutusnopeus voi olla jopa 25 km/h. Ruiskutetaanhan sitä lentokoneillakin.
• Alumiinirakenteinen 7,7 – 14,2 metrinen Bison-leikkuupöytä tulee tämän kauden markkinoille.
• Maailman energiakulutus vuodessa vastaa 11,3 miljardia öljytonnia. 1978 vastaava luku oli 6,5. Energiakulutus kasvaa väkiluvun kasvun suhteessa ja 90 prosenttia käytetystä energiasta on fossiilista. Neljäsosa väestöstä käyttää kaksi kolmasosaa energiasta, suurimmat käyttäjät ovat USA, Ranska, Kanada ja Saksa. Kiinan ja Intian taloudellinen kasvu on lisännyt ja lisää hurjasti kulutusta. 2030 energiakäyttö on 50 prosenttia suurempaa kuin nyt, josta kasvusta juuri Intia ja Kiina kattavat 45 prosenttia. Tutkijat ovat selvittäneet, että maailman 40 miljoonasta autiomaahehtaarista 3 promillea katettuna aurinkopaneeleilla riittäisi tuottamaan nykyisen 18 000 TWh vuotuisen sähkötarpeen. Ongelmana on sähkön siirron hävikki. Nykyisellä modernilla HVDC-tekniikalla hävikki on 3 % / 1 000 km. Pohjois-Euroopan kohdalle tuulivoiman tuotannolle oli merkitty realistista potentiaalia Pohjanmeren ja Itämeren eteläosan alueelle. Norjalla ja Ruotsilla on vesivoimansa. Suomen aurinko- ja tuulivoimarealiteetit eivät yllä karttamerkinnän tasolle.
• Kiina on nopeimmin kasvava maatalouskonemarkkina maailmassa. Siellä elää 20 prosenttia maailman väestöstä, mutta vain 10 prosenttia pellosta, siis haasteellinen yhtälö. Valtion tuki viljelijöiden konehankinnoille on lyhyessä ajassa kolminkertaistettu ollen nyt noin 1,3 mrd. e.
Tuotantoeläimet:
• Lietelannan separointi kuivaksi lannaksi ja lantavedeksi näyttää yleistyvän Keski-Euroopassa. Menetelmä on mekaanisena riittävän yksinkertainen ja nopea sekä laitteita on jo aika hyvin tarjolla. Suomalainen Milston on myös mukana näillä kasvavilla markkinoilla.
• Saksalaisella maitotilalla (97 000 kpl) on keskimäärin 43 lehmää. Lähes 13 miljoonasta nautaeläimestä noin 4,2 milj. on maidontuotannossa.
• EU-maissa teurastetaan tänä vuonna noin 251 miljoonaa sikaa. Suurin tuottaja on Saksa 45 M kpl, Espanja 41 ja Tanska 27 M luppakorvaa. Tuotanto oli huipussaan 2008. Kiina on maailman sikaisin maa, 500 – 570 M kpl, mikä on liki puolet koko maailman luppakorvista.
• Siipikarjalihantuotanto jatkaa nousuaan maailmalla. Tänä vuonna sitä tuotetaan noin 74 miljoonaa tonnia (M t). Eniten tuotantoa lisäävät Brasilia ja Kiina. Suurin tuottaja on USA noin 16 M t määrällään. Myös Argentiina, Intia ja Venäjä laajentavat tuotantoaan. Vientimarkkinoille 74 M t määrästä liikenee 8 M t, josta Brasilian osuus yli 3 M t. Suurimmat broilerilihan markkinat ovat EU, Japani ja Venäjä.
• Brasilian arvioidaan kattavan maailman lihakaupan vientimarkkinoista kolmanneksen vuoteen 2018 mennessä.
• Japanilainen Mitsui Group on ostanut 15 000 lehmän maatilan Uudessa Seelannissa tuottaakseen maitoa ja maitotuotteita Japaniin.
• Irlantilaiset lypsykarjatilalliset tuottavat maitoa EU:n alueella kaikkein taloudellisimmin perustuen liki ympärivuotiseen laiduntamiseen. Irlannissa 19 000 karjatilallista lypsättää 1,12 miljoonaa lehmää. Keskikarjakoko on 58 lehmää. 5 miljoonasta peltohehtaarista suurin osa on nurmella. Laidunkausi kestää pääsääntöisesti helmikuusta marraskuulle ollen keskimäärin 285 päivää. Sydäntalven navetatkin ovat mahdollisimman edullisia, mutta silti toimivia investointeja. Lehmä syö 6 – 7 tonnia ruohoa vuodessa ja väkirehun määrä on vain 200 – 500 kiloa. Paljon liikkuvat, terveet lehmät tuottavat keskimäärin 4 500 kg maitoa, joten huipputuotanto lehmää kohden ei ole päätavoitteena.
Peltoviljely:
• Kastelun kasvuvoimaan luotetaan USA:ssa 22 miljoonalla hehtaarilla. Kastelu on käytössä 207 000 tilalla.
• Viime vuonna maailman viljasato oli mahtavat 1,79 miljardia tonnia. Kulutuksen arvioitiin olevan 1,71 mrd. t. Tulevan satokauden arvellaan tuottavan 1,76 mrd. t.
• Ukraina toimittaa valtion tiloille tänä vuonna 1 530 puimuria, 1 480 traktoria, 1 700 kuorma-autoa ja 278 ajosilppuria. Näin tarkat luvut ilmenevät valtion virallisessa tavoiteohjelmassa.
• Yksi maanviljelijä ruokkii 133 ihmistä Saksassa. Kehitys on ollut huimaan kun vastaava luku vuonna 1960 oli 17 henkilöä. Vuonna 2000 yksi viljelijä ravitsi 127 henkilöä. Tuotanto ja tehokkuus ovat nousseet. Viljasato on Saksassa keskimäärin 7,7 t/ha ja perunalla 44 t/ha. Lehmä lypsää 6 830 kg vuodessa.
• Maatalouden myyntitulot ovat Saksassa 43 – 46 mrd. e luokkaa. Viime vuonna pellolta kertyi 21,6 ja kotieläinpuolelta 19,9 mrd. e.
• Maailman peltoala on noin 1,4 miljardia hehtaaria. Sitä voitaisiin lisätä vielä 1,6 mrd. ha, pääasiassa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. 2050 mennessä elintarvikkeiden tarve lisääntyy vähintään 70 prosenttia. 45 vuodessa maailman peltoala on kasvanut vain 136 M ha eli 11 prosenttia. Entisen Neuvostoliiton alueella pellon ala on vähentynyt 50 M ha viimeisen 20 vuoden aikana.
• Maatalousmaasta käydään laajaa kansainvälistä kauppaa. Arabimailla ja Kiinalla on pääomia käytössään, mutta peltoa alle oman tarpeen. Saudiarabialainen Bin Laden Group on vuokrannut Indonesiassa 500 000 ha riisituotantopeltoa. BLG suunnittelee kaikkiaan 1,6 M ha hankintaa. Kiina on jo hankkinut 1,5 M ha Filippiineillä, Venäjällä, Laosissa ja Australiassa. Suunnitteilla on vielä 0,5 M ha. Etelä-Korea on vuokrannut Madagaskarilla 1,3 M ha, Sudanissa ostettu 690 000 ha jne., yhteensä maan listalla on 2,3 M ha. Japani on ostanut 315 000 ha USA:ssa, Brasiliassa ja Uudessa Seelannissa. Arabi-Emiirikuntien liiton maahankinnat ovat 0,7 M ha luokkaa.
• Ensimmäisen sukupolven biopolttonesteiden käyttö on 2018 maailmassa 150 M m3 etanolia ja 44 M m3 biodieseliä. EU tuo tuolloin noin 3 M m3 bioetanolia Brasiliasta, joka määrittelee pitkälti myös hintatason. Euroopan omat haasteet ovat mittavat.
Australia & New Zealand(www.valtra.com.au)
Austria(www.valtra.at)
Belgique (Français) (www.valtra.be)
Brazil (www.valtra.com.br)
Canada (English) (www.valtra.us)
(www.valtra.cn)
Czech Republic (www.valtra.cz)
Denmark (www.valtra.dk)
Finland(www.valtra.fi)
France (www.valtra.fr)
Germany (www.valtra.de)
Italy (www.valtra.it)
Latvia (www.valtra.lv)
Lithuania (www.valtra.lt)
Netherlands (www.valtra.nl)
Norway (www.valtra.no)
Poland (www.valtra.pl)
Portugal (www.valtra.pt)
Russia (www.valtra.ru)
Spain (www.valtra.es)
Sweden (www.valtra.se)
United Kingdom (www.valtra.co.uk)
USA (www.valtra.us)
International site in English (www.valtra.com)
RSS
Share



