view site content | navigation
Ajankohtaista / Lehdistötiedotteet / 2001 / Valtra 50 vuotta

Valtra 50 vuotta

19.01.2001

Ensimmäiset Valmet-traktorit valmistuivat 50 vuotta sitten. Vaatimattomasta alusta on kasvanut maailmanmerkki, joka on maailman viidenneksi suurin traktorinvalmistaja. Historia koostuu arkisesta puurtamisesta, mutta myös rämäpäisistä toimista, joilla päästiin maailmanmarkkinoille.

1950 luku: kaasuttimista dieseleihin

Valmet 15 A tuli markkinoille aikaan, jolloin pienillä traktorilla korvattiin hevosia. Pikku-Valmetiin kehitettiin Linnavuoren moottoritehtaalla 1,5 litran nelisylinterinen kaasutinmoottori, josta saatiin tehoa noin 15 hv. Kone painoi työkunnossa 780 kg.

Myynti pääsi hyvään vauhtiin, syyskuussa 1954 toimitettiin jo 2000. Valmet-traktori. Käyttäjät toivoivat traktorilta lisää tehoa ja niinpä tehokkaampi Valmet 20 esiteltiin toukokuussa 1955. Bensiinikäyttöisen mallin moottoriteho oli 22 hv. Traktoriin sai myös hydraulisen nostolaitteen.

Tuli selväksi, että tarvitaan keskiraskasta dieseltraktoria. Sen kehityksen laukaisi liikkeelle Valmet Oy:n pääjohtajaksi tullut Gustaf av Wrede. Traktori suunniteltiin Tourulan tehtaalla Jyväskylässä, dieselmoottori Linnavuoren moottoritehtaalla. Pääkonstruktöörinä oli DI Olavi Sipilä, joka oli työskennellyt myös Pikku-Valmetin suunnittelussa. Valmet 33 Diesel esiteltiin näyttävästi Helsingin Messuhallissa marraskuussa 1956.

Valmet ryhtyi viemään traktoreitaan vuonna 1958 mm. Kiinaan ja Brasiliaan; Kiinaan ehdittiin viedä 350 traktoria ja Brasiliaan 1250 traktoria.

1960-luku: tehdas perustetaan Brasiliaan

Vienti Brasiliaan alkoi lupaavasti, mutta samoihin aikoihin Brasilian hallitus päätti aloittaa maassa oman traktoriteollisuuden järjestämällä tarjouskilpailun, joka oli avoin kaikille traktorinvalmistajille. Kaikkiaan kymmenen valmistajan suunnitelma hyväksyttiin ja kuusi yhtiötä aloitti valmistuksen. Valmetin esittämä suunnitelma arvioitiin parhaaksi omassa kokoluokassaan.

Tehdas perustettiin vuoden 1960 Mogi das Cruzesiin São Paulon osavaltioon. Ensimmäiset 40 hv:n tehoiset Valmet 360 D- traktorit valmistuivat joulukuussa 1960. Niissä käytettiin MWM-moottoria, sillä Valmet ei saanut alkuvaiheessa valmistuslupaa omalle dieselmoottorilleen.

Suomessa kaivattiin suurempitehoisia traktoreita mm. urakointiin. Valmet osti suurimpaan traktoriinsa 864 amerikkalaisen voimansiirron. Tämä malli tuli markkinoille vuonna 1964. Samana vuonna esiteltiin myös runko-ohjattua metsätraktoria, joka oli valtaosin tehty Valmet 361 D -maataloustraktorin osista. Tästä muodostui nykyisten Valmet-metsäkoneitten kantaisä, metsäkoneitten valmistus siirtyi tilakysymyksistä johtuen Tampereelle.

Olavi Sipilä siirtyi metsätraktoreitten mukana Tampereelle ja Tourulan tuotekehityspäälliköksi tuli Rauno Bergius. Hänen ensimmäinen käsialanäytteensä oli malli Valmet 565, jossa oli synkronoitu vaihteisto.

Seuraavaksi pureuduttiin ohjaamon ongelmiin. Turvakehys oli tulossa pakolliseksi varusteeksi ja kehystä käytettiin sääsuojien ripusteluun. Vuonna 1967 esitelty Valmet 900 edusti uutta ajattelua, se oli ensimmäinen traktori, jossa oli turvaohjaamo vakiovarusteena; kuljettajan mukavuudelle ja turvallisuudelle oli pantu paljon painoa. Esimerkiksi synkronoidun 8+2R –vaihteiston vaihdevalitsimet oli sijoitettu kuljettajan oikealle puolelle.

Ohjaamolliset traktorit vaativat korkeammat kokoonpanotilat kuin Tourulan tehtaalla oli tarjota. Uutta traktoritehdasta suunniteltiin Jyväskylän lähistölle, mutta toinen vaihtoehto avautui 45 km:n päässä Suolahdessa. Kokoonpanotehdas vihittiin syyskuussa 1969.

1970-luku: ergonomian aikakauteen

Vuonna 1969 Valmet esitteli turboahdetun nelivetoisen mallin 1100, 115 hv. Ergonomiaa hiottiin eteenpäin ja vuonna 1971 esiteltiin malli Valmet 502, jossa sanottiin olevan maailman hiljaisin ohjaamo. Ergonomiasarja täydentyi malleilla 702 (75 hv) ja 1102 (115 hv). Valmet siirtyi Suomen markkinajohtajaksi vuonna 1973.

Vuonna 1975 esiteltiin kuusipyöräinen traktori 1502, 136 hv, jonka valmistusmäärät jäivät vähäisiksi, mutta josta saatiin paljon ideoita muihin tuotteisiin. Sen kuusisylinterin 6,6 litran moottorin puolikkaasta saatiin 3,3 litran moottori malliin 602 ja samalla luotiin uusi moottorisarja, jossa yhden sylinterin iskutilavuus oli 1,1 litraa.

Vuonna 1978 Valmet toi muhkeat nelivedot 702-4 ja 702S-4. Niissä kardaani kulki suojattuna rungon sisällä; maavaraa oli peräti 47 cm.

Valtra-työkonelinja syntyi vuonna 1970, kun hyväksytyille ja Valmet-traktoreihin sovitetuille urakointikoneille haettiin yhteistä nimeä. Valmet Oy oli rekisteröinyt sanan Valtra jo vuonna 1963 ja nimi tuli traktorien käyttöön. Valtra linjaan kuului mm. kaivureita, etukuormaimia, puutavarakuormaimia sekä erikoiskoneita kuten maastokelpoisia trukkeja.

1980-luku: Volvo-sopimus

Volvo BM oli tehnyt strategisen päätöksen luopua traktoreitten ja maatalouskoneitten valmistuksesta. Sopiva keino löytyi neuvotteluissa Valmetin kanssa. Volvo BM halusi pysyä edelleen osatoimittajana, jotta tuotantosuunnan muutos maansiirtokoneisiin ei vaarantaisi työpaikkoja Eskilstunassa.

Sopimus allekirjoitettiin syyskuussa 1979, uuden traktorimalliston Volvo BM Valmetin suunnittelu oli aloitettu jo kuukausia aikaisemmin. Volvo BM:n traktoritoiminnat siirrettiin Scantrac-nimiseen yhtiöön, josta Valmet omisti alkuun 50 %, myöhemmin 100 %. Toukokuussa esiteltiin punaiset Valmet 04-mallit teholuokassa 49-67 hv ja kesäkuussa aivan uusi 05 sarja 65-95 hv. Volvo BM Valmet -traktoreista tuli markkinajohtaja jo vuonna 1983 Pohjoismaissa.

Uudessa mallistossa saatiin yhdistetyksi Volvo BM –traktoreitten kestävyys ja laadukkuus Valmet-traktoreiden etevämpiin käyttö-ominaisuuksiaan ja modernisuuteen. Vastaava mallisto otettiin valmistukseen Brasiliassa 80-luvun puolivälissä ja valmistuksessa siellä edelleenkin.

Vuonna 1986 Valmet ja Steyr-Daimler-Puch AG tekivät aiesopimuksen yhteisen moottoriperheen ja 90-140 hv:n tehoisen traktorisarjan suunnittelusta ja yhteisvalmistuksesta. Yhteistyö eteni hyvin, mutta vuonna 1989 Deutzin omistajapankki Deutsche Bank ja Steyrin omistajapankki Kreditanstalt pakottivat Deutzin ja Steyrin yhteistyöhön. Valmet irtautui tästä ja kehitti yhteistyön sen astisista hedelmistä Mezzo- ja Mega-sarjat.

1990-luku: Euroopan valtaus

Yhteistyö Steyrin kanssa oli tuottanut traktoreihin sellaisia ominaisuuksia, että traktoreitten myynti edistyi kovaa vauhtia Manner-Euroopassa ja Brittein saarilla. Vuonna 1991 esitelty Mezzo-mallisto oli täysosuma ja kuusisylinteriset Megat täydensivät menestystä.

Vuodet 1991 ja 1992 olivat koko maailman traktoriteollisuudessa synkkiä. Brasilian traktoritoiminnat sekä Nokialla sijaitseva dieselmoottoritehdas sulautettiin Euroopan traktoritoimintoihin. Tässä vaiheessa kehitettiin Suolahden tehtaalla asiakastilausjärjestelmää ja ISO 9001 –laatujärjestelmää. Tärkeimpiin vientimaihin perustettiin oma myyntiyhtiö, jotta asiakkaat olisivat mahdollisimman lähellä valmistajan edustajia.

Yhtiö sai ensimmäisenä traktorinvalmistajana maailmassa ISO 9001 sertifikaatin vuonna 1993 ja Suomen laatupalkinnon vuonna 1999. Omistaja vaihtui tämän turbulentin vuosikymmenen aikana kaksi kertaa: Valmet Oy halusi keskittyä paperikoneisiin ja tehdasautomaatioon. Traktorit, metsäkoneet ja materiaalinkäsittelylaitteet menivät Sisulle vuonna 1994; Sisu siirtyi Partek-konserniin vuonna 1997. Partek on vakuuttanut, että se pitää hyvää huolta Valtra-traktoreistaan. Tunnetusti Partekiin kuuluvat Kalmar-kontinkäsittelylaitteen ja Hiab-autonosturit ovat alallaan maailman ykkösiä.

Uusi vuosituhat

Esimakua uudesta vuosituhannesta saatiin Agritechnica-näyttelyssä Hannoverissa vuonna 1999 esiteltiin S-sarjan prototyyppi, joka ohjaa tulevaa kehitystä yhä enemmän tietotekniikan suuntaan.

Tammikuussa 2001 on aloitettu Valtran 50-vuoden juhlinta. Tähän kuuluu mm. uuden asiakaspalvelukeskuksen, Atriumin vihkiminen. Jyväskylän Paviljonkiin on kerätty juhlanäyttely, jossa Valmet-traktorien lisäksi on aikaisempia suomalaisia traktoreita kuten Kullervo vuodelta 1920.

Vuoden 2001 alusta valmistetut traktorit ovat Valtra-merkkisiä.

Valtra-traktoreilla on komea historia. Valtra haluaa pysyä traktorispesialistina ja keskittää voimansa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä asiakaspalveluun.

Valmet- ja Valtra-traktoreita on tähän mennessä valmistettu 480 000 kappaletta. Kun siihen lisätään ruotsalainen Volvon sukuhaara, saadaan kokonaismääräksi yli 750 000 traktoria.

Lisätietoja:
Hannu Niskanen: Tarinoita, 50 tarinaa Valtrasta, kielet suomi, englanti, ruotsi, saksa, ranska, espanja ja portugali.

Takaisin

Kuvat

Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4

Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8

Kuva 9