Uutisarkisto

Aloita uutisten ja lehdistötiedotteiden selailu valitsemalla vuosi.
201720162015201420132012 2011

Täsmäviljelyllä parempaa perunaa

06.01.2017
Rami Lilja on kehittänyt oman viljelysysteemin, joka muistuttaa luomuviljelyä ja jossa käytetään hyväksi mm. täsmäviljelyä. Satoa tulee noin 40 tonnia hehtaarilta, mutta tavoitteena on 60 tonnia.
Kauhavalainen Rami Lilja tutkii peltojaan ehkä tarkemmin kuin kukaan toinen suomalainen viljelijä. Tiheästi otettujen maaperänäytteiden lisäksi Lilja käyttää apunaan muun muassa kamerakopterin ottamia ilmakuvia, satelliittikuvia sekä Veris Tech -mittalaitetta, joka mittaa muun muassa maaperän sähkönjohtavuutta eri syvyyksissä, orgaanisen aineksen määrää ja maaperän pH:ta. Kaiken tämän lisäksi sadon laatu tutkitaan tavallista tarkemmin ja pellot muotoillaan 3D-GPS-ohjatulla lanalla.
– Vaikka olen koulutukseltani agronomi, niin suuren osan osaamisesta olen hankkinut yliopiston jälkeen Israelista. Uskovana miehenä olen myös omaksunut viljelyperiaatteita Raamatusta. Monet pitävät minua hulluna ja kieltämättä viljelyperiaatteeni ovatkin erilaisia kuin muilla, mutta tulokset ovat lupaavia, sanoo Lilja.

Liljan viljelymenetelmiä on mahdotonta kuvata yksityiskohtaisesti näin lyhyessä artikkelissa, mutta tiivistettynä kyseessä on yhdistelmä korkeaa teknologiaa ja erittäin luonnonmukaista viljelyä. Lopputuloksena on kuitenkin ruokaperunaa, joka sisältää monia ravinteita kuten kalsiumia, kuparia, rautaa, kaliumia, magnesiumia, piitä ja booria huomattavasti tavallista perunaa enemmän. Kaupalle tärkeintä on perunan ulkonäkö, vaikka ravinteiden pitäisi olla ykkösasia.

– Perunaa ja muita kasveja on viljelty satoja tai tuhansia vuosia, siis paljon ennen keinolannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Minulla on tavoitteena täysin luonnonmukainen viljely satotasosta tinkimättä. Koetan lisätä peltomaan elävyyttä. Ihan lopullisena tavoitteena olisivat paratiisimaiset olot, joissa täsmäviljelyä tai muita korjaavia toimenpiteitä ei enää tarvita, kun maaperä on löytänyt tasapainon.

Vuoroviljelyä ja täsmälannoitusta

Lilja käyttää seitsemän vuoden vuoroviljelyä. Yleensä pelto lepää kaksi vuotta peräkkäin ja välikasvilla lisätään multavuutta maille, jotka ovat maalajiltaan lähinnä hienoa hietaa. Seitsemän vuoden kierto tulee Raamatusta.

– Olen hankkinut suurimman osan pelloista viime vuosina ja niillä on hyvin erilainen viljelyhistoria. Tarkat analyysit ja täsmäviljely ovat tarpeen, että sato saadaan tasalaatuiseksi. Olen muotoillut peltojen pinnat tarvittaessa Maschion 5-metrisellä 3D-GPS-ohjatulla maansiirtolanalla, jolla myös urakoin.

Talvisin suuri osa Liljan ajasta kuluu opiskeluun, tutkimuksiin ja viljelyn suunnitteluun. GIS-ohjelma on kovassa käytössä, kun satelliitti- ja kamerakopterikuvista sekä traktorissa olevilla NDVI/NDRE-sensoreilla luettua lehtivihreän määrää sekä viljavuusnäytteitä sekä pH:tä, sähkönjohtavuutta ja orgaanisen aineksen määrää analysoidaan päällekkäisillä karttalehdillä. 

– Kalium annetaan rakeisena pintalevittimellä, mutta muut ravinteet komplekseina nestelannoitteina. Ravinteet kohdennetaan paikkakohtaisesti automaatisen määränsäädön avulla juuri sinne, missä mitäkin ravinnetta tarvitaan. Usein tilannetta voidaan korjata paljon jo yhdessä vuodessa.

Automaattiohjaus maksoi itsensä heti takaisin

Lilja Farms Oy:n päätraktorina on Valtra S274. Muita koneita ovat muun muassa JD 6310 ruiskuhommissa, JD 6820 istuttamassa ja multaamassa ja JD 3040 etukuormaimella. Satoa korjataan Grimmen kaksirivisellä korjuukoneella ja Sampo 680 -puimurilla. Testattavana on ollut myös Valtran T214 Direct ja N174 Direct.

– Valtra tuli koeajoon, kun aiempi traktori hajosi. Parissa päivässä totuin hallintalaitteisiin ja vaihteistoon niin, että kone jäi taloon. Lanaustyössä tarvitaan painoa ja tehoa. Samoin 3-akselisella koukkukärryllä saa mitattua kaiken tehon ulos. 

Automaattiohjaus on ehdoton riviviljelyssä.

– Automaattiohjauksella sain perunapenkit noin 3–5 prosenttia tiheämpään kuin käsin ajamalla. Eli sadalle hehtaarille sain 3–5 hehtaaria enemmän tuottavaa pinta-alaa. Kun peltohehtaarin hinta on täällä yli 15 000 euroa, niin automaattiohjaus maksoi itsensä takaisin heti. Lisäksi tulee noin euron polttoainesäästö tunnissa, parempi sadon laatu ja työskentelyn helppous, kertoo Lilja.

Helmikuussa 2017 K- ja S-ketjun kauppoihin tulee tarjolle Liljan kasvattama Superpottu. Superpotuissa on tutkitusti enemmän ravintoaineita kuin tavallisissa perunoissa ja niiden hinta on hieman tavallisia perunoita kalliimpi. Kauppa otti uuden ja erilaisen tuotteen mielellään valikoimiin. Pussituksesta huolehtii yhteistyökumppani.

Jaa


« Takaisin uutisiin ja tiedotteisiin

Valtra RSS

Voit tilata RSS-syötteen omalle koneelle joko internet-selaimeen tai RSS-lukuohjelmaan. Tilatut uutisotsikot päivittyvät automaattisesti.

Otsikot ovat ladattavissa xml-muodossa seuraavassa osoitteessa:

  http://www.valtra.fi/news/news.xml