Markuksen poika Jesper Perälä on kova Valtra-fani.
Markus Perälä otti emolehmätilan haltuunsa jo 21-vuotiaana reilut kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen tilaa on laajennettu 20 hehtaarista 118 hehtaariin ja aloitettu monipuolinen koneurakointi. Nyt maatalouden sivuelinkeinona tehtyä maansiirtokoneiden huoltoa ja korjausta on laajennettu uuteen halliin.
– Tottahan raha ja osaaminen rajoittavat monessa asiassa, mutta eniten rajoittaa aika. Kesä menee maataloushommissa, talvella auraan pihoja Seinäjoella. Lisäksi teen maansiirtokoneiden huoltoja ja korjauksia. 2017 ostin entisen Vapon huoltohallin, joka sijaitsee vain parin kilometrin päässä. Siellä on hyvä tehdä isompiakin remontteja. Ja kävin minä kesällä siinä viereisellä turvesuollakin apuna, kun pääurakoitsijalla oli kiire, kertoo Markus Perälä.
Perälän maatilalla on noin 50 emolehmää. Emolehmätuotannon aloitti Markuksen isä jo vuonna 1990. Siihen aikaan emolehmiin keskittyviä tiloja ei vielä ollut paljoa.
– Emolehmätuotanto on ollut aika tasaista verrattuna vaikkapa kana- tai sikapuolen ylä- ja alamäkiin. Meillä kun on vielä luomutila, niin ei tarvitse murehtia edes lannoitteiden hintoja.
Perälä ei ole ottanut rahoitusta esimerkiksi navetan laajennukseen teurastamoiden kautta, joten hän voi myydä vasikoita myös suoraan toisille tiloille tai kilpailuttaa teurastamoiden välityspalveluita.
Jakoavain pysyy kädessä
Perälä opiskeli ammattikoulussa raskaan kaluston asentajaksi. Koulun jälkeen hän työskenteli muutaman vuoden Ponssen paikallisessa metsäkonehuollossa ja ajoi puolitoista vuotta metsäkonetta urakoitsijan leivissä.
– Maatalouden aloittamisen jälkeen en pariin vuoteen korjannut muita kuin omia koneita. Sitten urakoitsijat alkoivat kysellä, että korjaisinko erilaisia maansiirtokoneita. Puskaradio on täällä Pohjanmaalla tehokas ja nykyisin korjaushommat tuovat noin neljänneksen maatilan tuloista.
Talvisin Perälä tekee myös lumihommia Seinäjoella aliurakoitsijana. Perälä auraa, poistaa polannetta, kuljettaa lunta pois ja joskus myös hiekoittaa pääurakoitsijan hiekoituskalustolla. Aurauslenkki kestää noin 12 tuntia. Lisäksi Perälä auraa metsäautoteitä UPM:lle.
Ensimmäinen Pohojanmaa-traktori
Markus Perälän T195 Versu on ensimmäinen kymmenestä Pohojanmaa Erition -traktorista.
Perälän T195 Versu on ensimmäinen kymmenestä Pohojonmaa Erition -traktorista. Perälän traktorissa on 57 km/h -vaihteisto, etu- ja ohjaamojousitukset, etukuormain ja etunostolaite pto:lla sekä automaattiohjaus.
– Kun lopulta päädyttiin traktorimyyjä Jussi Laitamäen kanssa ruksimaan uusi traktori, niin hänen oli helppoa myydä minulle lisäksi Pohojanmaa Erition -paketti, koska olen aikalailla pohjalaishenkinen.
Pohojanmaa-traktorissa on mm. Jussi- ja helavyöaiheiset teippaukset, numeroitu kilpi ohjaamossa ja Iisakki Järvenpään puukko A-pilarissa. Traktori tekee syksyllä muokkaukset ja lannanajon, talvella aurahommia ja vetää kesällä noukinvaunua sekä kärryä. Tunteja kertyy noin tuhat tunnissa. Metsähommia varten talossa on 8550.
Pohjanmaa Erition -traktorissa on pohjalaishenkiset teippaukset konepellissä, takalokasuojassa ja etukuormaimessa, ohjaamossa on numeroitu kyltti ja ohjaamon A-pilarissa kotelo Iisakki Järvenpään tekemälle puukolle.
– Meillä on myös T191 Advance, joka on Revolution-sarjan ensimmäinen kone. Se on aiemmassa paikassa työntänyt siellä Pöttingerin 10-metristä perhosniittokonetta. Sekä traktori että perhonen kävivät välillä muualla, mutta palasivat taas yhteen meidän maatilalla.
Perälä tekee rehut yhteistyössä kolmen muun maatilan kanssa. Lisäksi hän käy erikseen niittämässä yhdessä talossa. Perälä käy myös tarvittaessa ajamassa kärryä muutaman ajosilppuriketjun apuna, jos niillä on pitkä ajomatka. Omista rehuistaan hän tekee suurimman osan noukinvaunulla, koska pääosa pelloista on varsin lähellä tilaa.
Teksti ja kuvat Tommi Pitenius