Yksinkertaisesti sanottuna Smart Farming, eli älykäs maanviljely tarkoittaa teknologian käyttöä maanviljelyssä tehtävien helpottamiseksi ja tulosten parantamiseksi. Tässä blogissa annamme lyhyen katsauksen älykkään maanviljelyn historian merkittävimpiin hetkiin ja siihen, miten se voi johtaa tuottavampaan tulevaisuuteen.
Teknologian ja tieteen kehitys on antanut viljelijöille työkaluja tuotannon ja tuottojen parantamiseen. GPS-yhteys (Global Positioning System) on mahdollistanut automaattisen ohjauksen. Älykkäät anturit voivat seurata ruiskutusmääriä tai kylvön tarkkuutta. Verkkoon liitetyt tietokoneet voivat nyt kerätä ja vertailla tietoja. On kuitenkin tärkeää huomata, että älykkään maatalouden käyttöönotto ei ole joko-tai-asia. Älykkyydessä ja liitettävyydessä on eri tasoja – muutamasta liitetystä laitteesta laajamittaiseen kalustonhallintaan ja automaatioon.
Älykkään maanviljelyn alkuperä
Älykäs maanviljely voidaan nähdä jatkumona prosessille, joka on yhtä vanha kuin maanviljely itsessään. Jokainen työkalujen tai -laitteiden innovaatio on perustunut sen ajan tekniikkaan, jonka avulla on pyritty parantamaan satoja, helpottamaan työtä tai säästämään aikaa ja resursseja. Älykkään maanviljelyn myötä nämä asteittaiset parannukset ovat yksinkertaisesti digitalisoituneet. Uusia tekniikoita ei kuitenkaan aina oteta käyttöön nopeasti tai yleisesti. Siksi on vaikea määrittää tarkkaa hetkeä, jolloin maanviljely muuttui älykkääksi. Kyseessä on pikemminkin jatkuva prosessi. Jotkut sanovat, että älykkään maanviljelyn juuret ulottuvat 1990-luvun loppupuolelle, jolloin traktorit alkoivat ensimmäistä kertaa käyttää GPS:ää maatilojen ja viljelykarttojen kartoittamiseen. Tuolloin teknologia oli ongelmallista. Satelliitteja oli vähän ja signaalin voimakkuus heikko, joten traktorit menettivät usein yhteyden, kun puut tai rakennukset estivät signaalin kulun. Yhteyden palauttaminen kesti usein jopa 15 minuuttia..
Valtra S-series auto-guidance
Älykkään maanviljelyn alkuajat
Hidas ja epäluotettava tekniikka ei ollut ainoa ongelma. 2000-luvun alkupuolella älykkään tekniikan käyttöönotto oli hidasta. Kustannukset olivat merkittävä rajoittava tekijä viljelijöille. Suuret investoinnit ja vähäinen asiakaskysyntä johtivat siihen, että tämä suhteellisen uusi tekniikka oli kallis. Vielä vuonna 2016 vain noin 3 % Valtra-traktoreista oli varustettu GPS-ominaisuuksilla. Tekniikan kehittyessä kysyntä kuitenkin kasvoi hitaasti. GPS-yhteyksien yleistyminen lisäsi kysyntää ohjauksen automaation parannuksille, ja älykkään maanviljelyn vallankumous eteni hitaasti. Yksi merkittävä haittapuoli oli kuitenkin edelleen olemassa. Järjestelmät eivät olleet helppokäyttöisiä, ja viljelijöiden piti usein käydä paljon erikoiskoulutusta voidakseen käyttää laitteita. Käyttöliittymä oli monimutkainen, ja monet älykkäät työkalut vaativat oman näytön ja siihen liittyvän johdotuksen.
Älykkään maanviljelyn käänteentekijät
1990-luvulla Pohjois-Amerikassa kehitettiin kansainvälinen standardi ISO 11783, jonka tavoitteena oli standardoida maatalouskoneet ja elektroniset komponentit sekä niiden yhteensopivuus eri valmistajien välillä. Vuonna 2001 yleinen ISOBUS-liitäntä esiteltiin virallisesti Agritechnica-messuilla. Kehitys jatkui fyysisen suunnittelun julkistamisen jälkeen, ja tuloksena syntyi viestintäprotokollat verkon hallintaan ja laitteiden tunnistamiseen, minkä ansiosta mikä tahansa ISOBUS-työkalu voitiin liittää mihin tahansa traktoriin plug and play -helppokäyttöisyydellä. Monissa tapauksissa eri työkalut kuitenkin vaativat edelleen omat näytöt ja konsolit.
Käyttäjäkokemuksen standardointi oli vähäistä tai olematonta monien ISOBUS-työkalujen käyttöliittymien välillä. Siihen asti monet älykkään maanviljelyn edistysaskeleet olivat keskittyneet yksinkertaisesti nopeuden ja tarkkuuden parantamiseen. Tilanne muuttui vuonna 2017, kun Valtra esitteli SmartTouch-käsinojan. SmartTouch-käyttöliittymä yhdisti paitsi automaattiohjauksen älykkäät ominaisuudet myös kaikkien liitettyjen ISOBUS-työkoneiden täydellisen hallinnan yhteen selkeään käyttöliittymään, joka on helppokäyttöisempi kuin älypuhelin. Innovaatio osoittautui menestykseksi. Pian lanseerauksen jälkeen noin 45 % uusista Valtra-traktoreista varustettiin älykkään maanviljelyn teknologialla.
Valtra T-series with SmartTouch
Kohti kestävää älykästä tulevaisuutta
Satelliittiyhteyksien alkuajoista lähtien anturitekniikan sekä tiedonsiirron ja -käsittelyn kehitys on parantanut maanviljelyn älykkäitä ominaisuuksia huomattavasti. Alkuperäisen GPS-tekniikan pohjalta traktoreita voidaan nyt ohjata tarkasti, mikä minimoi päällekkäisyydet ja säästää aikaa ja resursseja. Tarkat anturit voivat seurata ja säätää työkoneiden työskentely syvyyttä sekä lannoitteiden, siementen tai torjunta-aineiden levitysmääriä reaaliajassa. Suurin edistysaskel on kuitenkin tapahtunut yhteyksien ja käytettävyyden saralla. Valtra Connectin kaltaisten ratkaisujen avulla viljelijät ja tilanhoitajat voivat tarkistaa koko kalustonsa tilan etänä. Viljely- ja työsuunnitelmatiedot voidaan siirtää tietokoneen ja traktorin välillä Bluetoothin tai GPRS:n avulla ja tallentaa ja hallita Task Doc Pro -työnhallintaohjelmistossa.
Älykäs maanviljely on tulossa normiksi, ja maatilat, jotka eivät hyödynnä älykästä telemetriaa tietojen seurantaan, siirtämiseen ja analysointiin, ovat vaarassa jäädä jälkeen. Älykkään maanviljelyn edut säästävät aikaa ja rahaa, mutta myös vähentävät ympäristövaikutuksia. Vaikka tulevaisuus on aina epävarma, yksi asia on selvä: älykäs maanviljely tulee olemaan yhä tärkeämpi tekijä maatalouden tehostamisessa ja tuottavuuden parantamisessa.
Lue lisää:
