share

Ensin testataan simulaatiossa sitten laboratoriossa ja lopuksi pellolla

Antti Korolainen ja Harri Pietiläinen testaavat traktoria kylmälaboratoriossa. Traktori pyörii testipenkkiin kytkettynä laboratoriossa ja insinöörit tutkivat tuloksia lasin takana.

Maailma muuttuu, traktorit muuttuvat ja myös traktoreiden tuotekehitys muuttuu teknologian mukana. Uusia traktoreita ja niiden osakokonaisuuksia testataan yhä enemmän simulaatioilla. Simulaatiot eivät korvaa laboratorio- tai peltotestejä, vaan ovat tulleet niiden tueksi. Simulaattoreissa testatut traktorit ovat paljon valmiimpia tullessaan laboratorioon tai pellolle.

Suolahden tuotekehityksen laboratorio on paikka, josta tulee mieleen James Bond -elokuvien tiedemies Q:n työpaja. Päätä kääntämällä näkee traktoritekniikan kehityksen seuraavat viisi vuotta eteenpäin – ja kauemmaskin. Tuotekehityskeskuksesta löytyy esimerkiksi muotoilustudio, jarrupenkkejä, puolikaiuton hiljainen huone, pakkashuone, suolasumukaappi, tärinäpenkkejä, isoja 3D-printtereitä sekä hydropulsaattori, jolla voi vaikka repäistä traktorin kahtia. Se ei toki olisi kovin fiksu testi, vaan tyypillisesti hydropulsaattorilla nitkutetaan esimerkiksi traktorin runkoa tai nostolaitetta suurella voimalla muutaman kuukauden ajan.

– Simulaatioiden osuus on kasvanut koko ajan ja olemme tässä asiassa aika lailla kehityksen kärjessä. Virtuaalitestauksen ansiosta pääsemme testaamaan uutta traktoria tai sen osia paljon ennen ensimmäistäkään prototyyppiä. Kun sitten tehdään sama testi esimerkiksi oikealla voimansiirrolla, moottorilla tai ohjaamolla, niin siitä saadun palautteen mukaan kehitämme ja tarkennamme myös simulointia, kertoo tuotekehitysjohtaja Henry Palonen.

Virtuaalitesteissä saadaan myös valtavan paljon enemmän toistoja kuin ihmisten ajamissa testeissä. Testaussykli on paljon nopeampi kuin jos suunniteltaisiin muutos johonkin moduliin, tilattaisiin osat, tehtäisiin kokoonpano, ajettaisiin testit ja korjattaisiin testitulosten mukaan. Prototyyppien kanssa tähän menee kuukausia tai jopa vuosi, virtuaalitesteissä ehkäpä vain viikkoja tai päiviä.

Simulaatioiden osuus on kasvanut. Kuvassa ohjaamorungon vääntölujuuden simulaatio.

Testejä rinnakkain, ei peräkkäin

Erillisten moduleiden testaus on myös tehokkaampaa kuin pelkästään kokonaisen traktorin testaus. Virtuaalisesti ja laboratorioissa voidaan testata yhtä aikaa vaikkapa moottoria, voimansiirtoa ja ohjaamoa. Jos ne olisivat kaikki kiinni prototyyppitraktorissa, esimerkiksi ennen moottoritestejä pitäisi odottaa voimansiirtotestien päättymistä. Silti myös kokonaisuus pitää testata huolella.

– Ei voi kuitenkaan sanoa, että tuotekehitysprosessi olisi nopeutunut, koska traktorit ovat muuttuneet samaan aikaan monimutkaisemmiksi. Nykyisin pystymme testaamaan enemmän samassa ajassa kuin ennen.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti AGCO:n muiden 29 tuotekehityskeskuksen kanssa. Kaikkiaan AGCO:lla työskentelee tuotekehitystehtävissä 2500 ihmistä, joista Suolahdessa lähes 200. Lisäksi satoja ihmisiä työskentelee Valtraan liittyvien tuotekehitysprojektien parissa esimerkiksi insinööritoimistoissa ja alihankkijoilla.

– Suolahden tuotekehityskeskuksessa on kyky suunnitella koko traktori alusta loppuun. Kuitenkin jokaisessa Valtrassa on myös jossain muualla suunniteltuja osia ja vastaavasti muissa AGCO:n traktoreissa on meidän suunnittelemiamme osia. Mitä järkeä olisi suunnitella vaikkapa kolme hivenen erilaista nostolaitetta eri traktorimerkeille? Nyt yksi tiimi voi tehdä sen ja kaksi muuta voivat suunnitella jotain muuta mistä on enemmän hyötyä asiakkaalle, sanoo Palonen.

Suolahden tuotekehityskeskukseen aletaan lähiaikoina rakentaa uutta muotoilustudiota ja ns. neljän vuodenajan testihuonetta. Kun vanhassa kylmälaboratoriossa voitiin simuloida vain pakkasta eikä lämpötila tahtonut pysyä tasaisena, kun tehokas traktori oli siellä käynnissä, niin uudessa laboratoriossa haluttu lämpötila pysyy tasaisena ja lisäksi voidaan luoda myös haluttu ilmankosteus ja tuuli. •

Teollinen muotoilija Henri Hokkanen viilaa muovista tehtyä kyynärnojan suunnittelumallia. Muotoilustudiossa käytetään paljon muovia, puuta ja 3D-printattuja osia, kun tulevista traktoreista tai esimerkiksi ohjaamoista tehdään näköismalleja.

Jan-Erik Karjula ajaa traktoria testipenkissä. Testipenkissä saatujen tuloksien avulla kehitetään paitsi itse traktoria, myös siitä tehtyä simulaattoria niin, että se jatkossa vastaa entistä tarkemmin oikeaa traktoria.

Evästeet

Käytämme evästeitä sivustojemme ja palvelujemme parantamiseen. Tähän sisältyvät kolmannen osapuolen sosiaalisen median sivustojen evästeet, jotka voivat seurata sivustomme käyttöäsi. Jos jatkat muuttamatta asetuksiasi, oletamme, että hyväksyt kaikkien sivustoomme liittyvien evästeiden vastaanottamisen. Voit milloin tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lisätietoja

Ok, ymmärrän