Smart Farming, eli älykäs maanviljely tarkoittaa yksinkertaistettuna teknologian käyttöä maanviljelyssä työtehtävien helpottamiseen ja tuoton parantamiseen. Tässä blogiteksitssä kerromme lyhyesti muutamista käännekohdista älykkään maanviljelyn historiassa ja siitä, miten älykäs maanviljely voi olla avain tuottavampaan tulevaisuuteen.
Tekniikan ja tieteen kehittyminen on antanut maanviljelijöille työkaluja tuotannon ja tuoton kasvattamiseen. GPS-teknologia on mahdollistanut automaattiohjauksen. Älykkäillä antureilla voidaan seurata ruiskutusmääriä tai rivikylvön tarkkuutta. Verkkotietokoneet voivat kerätä ja verrata tietoja. Älykkään maanviljelyn käyttöönotto ei kuitenkaan ole joko-tai-asia. ”Älykkyydessä” ja yhdistettävyydessä on valinnanvaraa – aina muutamasta liitetystä laitteesta laajamittaiseen konekannan hallintaan ja automaatioon saakka.
Älykkään maanviljelyn synty
Älykäs maanviljely voidaan nähdä jatkumona prosessille, joka on yhtä vanha kuin maanviljely. Työkaluja ja laitteita koskevat innovaatiot ovat aina täydentäneet oman aikansa tekniikkaa. Ne ovat parantaneet satoa, helpottaneet työntekoa tai säästäneet aikaa ja resursseja. Älykkään maanviljelyn myötä nämä edistysaskeleet ovat vain muuttuneet digitaalisiksi.
Uusia teknologioita ei kuitenkaan aina omaksuta nopeasti tai laajasti. Tästä syystä on vaikeaa määrittää tarkasti yhtä hetkeä, jolloin maanviljelystä ”tuli älykästä”. Kyseessä on enemmänkin jatkuva prosessi. Joidenkin mielestä älykkään maanviljelyn juuret johtavat 1990-luvun loppuun, jolloin traktorit alkoivat ensimmäistä kertaa käyttää GPS-signaalia maatila- ja viljelykarttojen laatimiseen. Tuohon aikaan tekniikassa oli paljon ongelmia. Satelliitteja oli vähän ja signaalit olivat huonolaatuisia, joten traktorien yhteydet saattoivat katketa puiden tai rakennusten tullessa signaalien eteen. Yhteyksien uudelleenmuodostaminen kesti usein jopa 15 minuuttia.
Valtra ja Valtra Guide -automaattiohjaus
Älykkään maanviljelyn varhaiset vaiheet
Hidas ja epäluotettava tekniikka ei ollut ainoa ongelma. 2000-luvun alussa älykäs teknologia yleistyi hitaasti. Sen kustannukset olivat merkittävä maanviljelijöitä rajoittava tekijä. Suurten investointien ja alhaisen asiakaskysynnän vuoksi tämän suhteellisen uuden teknologian hintalappu oli suuri. Vuonna 2016 vain noin 3 prosenttiin Valtran traktoreista asennettiin GPS-ominaisuudet.
Tekniikan kehittymisen myötä kysyntä alkoi kuitenkin hiljalleen kasvaa. GPS-yhteyksien lisääntyminen ruokki tarvetta ohjausautomaation parantamiseen, ja älykkään maanviljelyn vallankumous otti askeleen eteenpäin. Edessä oli kuitenkin vielä yksi iso haaste. Järjestelmät olivat vaikeakäyttöisiä ja usein maanviljelijät tarvitsivat paljon asiantuntijakoulutusta voidakseen käyttää laitteita. Käyttöliittymät olivat monimutkaisia ja monet älykkäät työlaitteet vaativat oman näyttönsä ja kytkentänsä.
Älykkään maanviljelyn läpimurrot
Pohjois-Amerikassa kehitettiin 1990-luvulla kansainvälinen ISO 11783 -standardi, jonka tarkoituksena oli standardisoida maatalouslaitteita ja sähkökomponentteja sekä niiden yhteensopivuutta eri valmistajien laitteiden kanssa. Vuonna 2001 ISOBUS-liitäntä esiteltiin virallisesti Agritechnica-messuilla. Sen fyysisen rakenteen julkaisemisen jälkeen kehitystyötä jatkettiin lisäämällä viestintäprotokollia verkon hallintaan ja laitteiden tunnistukseen, mikä mahdollisti lopulta minkä tahansa ISOBUS-työlaitteen helpon ja nopean liittämisen mihin tahansa traktoriin. Usein erilaiset työlaitteet vaativat kuitenkin yhä oman näyttönsä ja konsolinsa.
Monien ISOBUS-työlaitteiden käyttöliittymien välillä oli hyvin vähän tai ei lainkaan standardisointia. Siihen saakka monet älykkään maanviljelyn edistysaskeleet olivat keskittyneet nopeuden ja tarkkuuden lisäämiseen. Tämä muuttui vuonna 2017 Valtran tuodessa markkinoille SmartTouch-kyynärnojan. SmartTouch-liittymä ei yhdistänyt pelkästään automaattiohjauksen älykkäitä toimintoja, vaan mahdollisti kaikkien kytkettyjen ISOBUS-työlaitteiden täyden hallinnan yhdestä selkeästä käyttöliittymästä, joka voittaa helppokäyttöisyydessä jopa älypuhelimen. Innovaatio osoittautui menestykseksi. Pian sen julkaisemisen jälkeen noin 45 prosenttiin Valtran uusista traktoreista asennettiin älykästä maanviljelytekniikkaa.
Valtra T-sarjan traktori ja SmartTouch
Kohti kestävää, älykästä tulevaisuutta
Tunnistusmenetelmien sekä tiedonsiirron ja -käsittelyn kehittyminen satelliittiyhteyksien ajoista on huomattavasti lisännyt maanviljelyssä käytettäviä älytoimintoja. GPS-teknologian parannukset mahdollistavat traktorien erittäin tarkan ohjauksen, mikä vähentää päällekkäisajoa ja se säästää aikaa sekä rahaa. Tarkkojen anturien avulla voidaan seurata ja silmänräpäyksessä säätää työlaitteen työskentelysyvyyttä ja lannoitteiden, siementen tai ruiskutuksen määrää reaaliaikaisesti. Suurimmat harppaukset eteenpäin ovat kuitenkin todennäköisesti olleet yhdistettävyydessä ja käytettävyydessä. Valtra Connectin kaltaisten ratkaisujen avulla viljelijät ja tilanhoitajat voivat tarkistaa koko konekannan tilan etänä. Viljelysuunnitelmia ja työtehtäviä koskevat tiedot voidaan siirtää tietokoneen ja traktorin välillä Bluetooth- tai GPRS-yhteyden kautta, ja niitä voidaan säilyttää ja hallita Task Doc Pro -tehtävienhallintasovelluksessa.
Älykkäästä maanviljelystä on tulossa päivittäinen työkalu ja maatilat, jotka eivät hyödynnä älykästä telemetriaa tietojen valvonnassa, siirrossa ja analysoinnissa, ovat vaarassa jäädä jälkeen. Älykkään maanviljelyn edut eivät pelkästään säästä aikaa ja rahaa, vaan vähentävät lisäksi ympäristövaikutuksia. Tulevaisuuteen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta, mutta yksi asia on kuitenkin varma – älykkäällä maanviljelyllä on yhä merkittävämpi asema maanviljelyn tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisessä.
Lue lisää: