Ivalon lentoasema on EU:n pohjoisin kaupallinen lentokenttä. Olosuhteet ovat talvisin haastavat: jopa –40 asteen pakkasia, paljon lunta ja noin kuukauden kestävä kaamos, jolloin aurinko ei nouse lainkaan. Siksi Ivalo oli juuri oikea paikka kokeilla automaattista lumenaurausta.
Suomalainen snow-how on jo käsite maailman lentokentillä. Sankka lumisade ei haittaa liikennöintiä esimerkiksi Helsinki-Vantaalla käytännössä lainkaan. Sen sijaan paikoissa joissa lunta sataa harvoin eikä siihen ole varauduttu hyvin, saattaa lentokentän liikenne pysähtyä lumisateen vuoksi useiksi päiviksi.
– Kokosimme yhteen suomalaisia firmoja, joilla on tämän alan osaamista: rengasvalmistaja Nokian Renkaat, lentokenttälumilinkoja valmistava Vammas (Fortbrand), energiayhtiö Neste ja lentokenttiä ylläpitävä Finavia. Testasimme yhteistyössä ilman kuljettajaa tapahtuvaa lentokentän lumenaurausta Ivalon lentokentällä maaliskuussa, kertoo Valtran puolesta kokeilua vetänyt Matti Tiitinen.
Lähtökohdat olivat hyvät, sillä Valtroja on käytetty jo aiemmin lentokenttien lumenauraukseen. Valtra Guide -automaattiohjaus, Isobus-työkoneohjaus ja SmartTouchin ominaisuudet kuten U-Pilot -päisteautomatiikka loivat hyvän pohjan kokeilulle. Valtra oli jo vuotta aikaisemmin kokeillut miehittämätöntä lumenaurausta maantieoloissa Nokian Renkaiden kanssa 73 kilometrin tuntinopeudella.
Valtra Guide -automaattiohjauksesta on iso apu lentokentän auraamisessa myös kuljettajan kanssa. Tallennetut ajolinjat näyttävät kiitoradan reunat ja keskikohdan, vaikka ne olisivat peittyneet lumeen. GPS-pohjaisella lohkonhallinnalla voi myös levittää juuri oikean määrän jäänestoainetta, mikä säästää sekä rahaa että ympäristöä.
Kokeilu todistaa vision
Valtran tutkimushankkeista vastaava päällikkö Petri Hannukainen muistuttaa, ettei kyseessä ole vielä myytävä tuote, vaan alustava kokeilu. Kokeilu osoitti, että tehtävä on mahdollinen ja sitä kannattaa tutkia lisää yhteisprojektissa Finavian kanssa.– Lentokenttien hoidossa voidaan hyödyntää alunperin maataloutta varten kehitettyä teknologiaa. Esimerkiksi lohkonhallinnasta ja määränsäädöstä voi olla iso apu, kun levitetään kalliita liukkaudentorjunta-aineita. Kuorma-autoissa ei tällaisia ole, kuten ei myöskään automaattiohjausta, kertoo Hannukainen.
Traktorit ovat lentokentän huoltotöissä edullisempia ja monipuolisempia kuin erikoiskoneet. Ivalossa kahden T254 Versu -traktorin edessä oli Arctic Machinen lumiaurat ja takana Vammaksen harjapuhallin, jonka tarvitsema hydrauliikka, sähköt ja jarrut saatiin helposti traktorista. Renkaina olivat Nokian Hakkapeliitta TRI:t, jotka ovat maailman ensimmäiset talvikäyttöön suunnitellut traktorinrenkaat. Traktorit oli varusteltu Unlimited-studiossa. Myös traktorin tankkaaminen uusiutuvalla polttoaineella on mahdollista hoitaa automaattisesti robotin ohjaamana.
Automaattiohjaus, päisteautomattiikka, lohkonhallinta ja määränsäätö ovat esimerkkejä maataloutta varten kehitetystä tekniikasta, jota voi soveltaa myös muissa töissä.
Traktorit sopivat lentokenttien hoitoon
Traktoreiden käyttöalue on laajentunut viime vuosikymmeninä pelloilta metsiin, kaduille ja kunnallisteknisiin töihin. Nyt traktoreiden käyttö näyttää leviävän myös satamiin, kaivoksiin, puolustusvoimiin ja muihin kohteisiin. Suljetuissa ympäristöissä automaattinen ohjaus on helpompi toteuttaa kuin esimerkiksi tieliikenteessä tai metsässä. Automaattisesti toimiva traktori sopii hyvin kokonaisuuteen, kun esimerkiksi koko satama tai lentokenttä on muutenkin automatisoitu ja etäohjattu.– Traktorit ovat kiinnostava vaihtoehto lentokentän konekantaan, kun 4,5 metrin työleveys on riittävä. Traktorien kokonaiskustannukset ovat huomattavasti matalammat kuin
kuorma-autojen, ja ne ovat paljon monipuolisempia, koska niitä voidaan käyttää muihinkin töihin, kuten lumen linkoamiseen tai ruohonleikkuuseen kesällä, kertoo Suomen lentokenttiä ylläpitävän Finavian laiteasiantuntija Tero Santamanner.
Ivalon lentokentällä kokeiltiin maaliskuussa 2019 voisiko kiitoradan aurata ilman kuljettajia toimivilla T254 Versu -traktoreilla. Tulokset ovat erittäin lupaavia. Automaattiohjauksella varustetut traktorit on mahdollista saada työskentelemään itsenäisesti tai etäohjatusti.
